Työskentely työsuhteen ja yritystoiminnan välimaastoon sijoittuvassa omassa työssä on yleistynyt. Työttömyysturvassa työsuhteen, yritystoiminnan ja oman työn välisellä rajanvedolla on suuri merkitys. Tarkista oikeutesi työttömyysturvaan työttömyyskassasta.

Erilaiset työn tekemisen muodot ovat viime vuosina yleistyneet. Yhä useammat työskentelevät perinteisen palkkatyön ja yritystoiminnan välimaastoon sijoittuvassa ns. omassa työssä. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset ammatin harjoittamisen muodot, joita ei tehdä työ- tai virkasuhteessa eikä myöskään työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa. Työttömyysturvan kannalta on suuri merkitys sillä, työskenteleekö henkilö työsuhteessa, yrittäjänä vai omassa työssä. Henkilön asema määrittää sen, minkä työttömyyskassan jäseneksi hän voi liittyä (vai voiko liittyä ollenkaan) ja kerryttääkö työ työssäoloehtoa. Myös sovitellun päivärahan kannalta tällä jaottelulla on merkitystä.

Yrittäjämääritelmää laajennettiin vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa laissa niin, että aiemmin yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekeviksi katsottujen katsotaan täyttävän yrittäjämääritelmän, jolloin TE-toimiston tehtävänä on määrittää yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus. Omana työnä pidettään uuden lain mukaan lähinnä niitä, joiden työtä ei katsota tehtävän ansiotarkoituksessa (esimerkiksi omaishoitajat, au pairit ja apurahansaajat). Lisätietoja saat kohdasta Yrittäjämääritelmä.

Palkansaajakassan jäseneksi voi liittyä vain palkansaaja-asemassa oleva henkilö ja yrittäjäkassan jäseneksi työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän täyttävä henkilö. Yrittäjämääritelmän täyttävä henkilö ei voi liittyä palkansaajakassan jäseneksi. Tällainen työ ei kerrytä myöskään palkansaajan työssäoloehtoa. Tällaisessa tapauksessa voidaan kuitenkin maksaa soviteltua päivärahaa, jos oma työ tai yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi. Tällöin ei tarvitse kiinnittää huomiota myöskään työajan valvontaan, toisin kuin työsuhteessa olevalla. Työsuhteessa tehdyn työn osalta sovitellun päivärahan maksaminen edellyttää, että työaika on työnantajan valvottavissa ja työaika ei saa ylittää 80 %:a kokoaikatyöstä. Sivutoimisen oman työn tai yritystoiminnan perusteella maksettavaan soviteltuun päivärahaan ei tällaista työajan valvontaedellytystä liity. Päätoimiseksi katsottava oma työ tai yritystoiminta estää päivärahan saamisen kokonaan. Arvioinnin pää- ja sivutoimisuuden välillä tekee työ- ja elinkeinotoimisto.

Henkilön työttömyysturvaoikeudellisen aseman arvioiminen

Työsuhteen olemassaoloa arvioidaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisten työsuhteen tunnusmerkkien perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota muun muassa työn johto- ja valvontavaltaan ja siihen kenen lukuun henkilö työskentelee. Yritystoiminnasta on työttömyysturvassa kysymys silloin, kun henkilö täyttää työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n mukaisen yrittäjän määritelmän.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen lain jälkeen aiemmin ns. omaksi työksi katsottu työskentely voidaan tulkita yritystoiminnaksi. Esimerkiksi tieteen ja taiteen harjoittaminen sekä sellaiset freelancer-työt, joita ei tehdä työsuhteessa eikä yrittäjäasemassa, voivat täyttää yrittäjämääritelmän, jolloin TE-toimisto määrittää yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden. Työsuhteen ja yritystoiminnan välimaastoon sijoittuvaa työskentelyä esiintyy myös kiinteistönvälitysalalla (esimerkiksi välittäjäosakkaat) ja osuuskunnan kautta työskentelevillä. Vaikka henkilön ja työosuuskunnan välillä olisi laadittu työsopimus, kyse ei silti välttämättä työoikeudellisesti arvioituna ole työsuhteesta. Jotta kyseessä voisi olla työsuhde, pitää siinä olla sekä työntekijä että työnantaja. Omaksi työksi katsotaan lähinnä vain sellainen työ, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa (esimerkiksi omaishoitajat, au pairit ja apurahansaajat).

Erilaisten työn tekemisen muotojen vaikutus työttömyysturvaan kannattaa aina varmistaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassasta. Näin voidaan välttyä erilaisilta väliinputoamisilta ja ikäviltä yllätyksiltä oman työttömyysturvaoikeuden suhteen.

Pete Mäkelä
lakimies

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa