Lähetetty työntekijä ja kassan jäsenyys
Toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä voi työskennellä ns. lähetettynä työntekijänä, jolloin suomalainen työnantaja tekee Eläketurvakeskukselle tätä asiaa koskevan hakemuksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Lähetetty työntekijä tekee palkkatyötä, työnantaja lähettää hänet ulkomaille, maksaa palkan ja henkilön tulee kuulua työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Ulkomaille sijoitus voi kestää korkeintaan kaksi vuotta, mutta Eläketurvakeskus voi hakemuksesta pidentää aikaa. Työ luetaan työttömyystilanteessa työssäoloehtoon, jos se on ollut asianmukaisesti vakuutettu. Työttömyystilanteessa kassa tarvitsee todistuksen lähetettynä työntekijänä toimimisesta. Kassan jäsenyys tällaisen työn ajalta säilyy jäsenmaksut asianmukaisesti maksamalla.

Työ Ruotsissa tai Tanskassa ei lähetettynä työntekijänä ja kassan jäsenyys
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen kassajärjestelmä, joten näihin maihin muutettaessa tulee itse hoitaa vakuuttaminen työttömyyden varalta kyseisen maan työttömyyskassaan eli hakea kassan jäsenyyttä. Muissa EU/ETA-maissa, esimerkiksi Norjassa, on yleinen vakuutus, joka tarkoittaa sitä, että henkilö tulee työskentelynsä kautta vakuutetuksi kyseisen maan lainsäädännön mukaan.

Pohjoismaisen kesken on sovittu Pohjoismaisella sopimuksella ns. viiden vuoden paluuoikeudesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisen kassan jäsen, joka muuttaa esimerkiksi Tanskaan ja on siellä työssä, voi viiden vuoden sisällä lähtemisestä Suomeen palatessaan saada työttömyystilanteessa työttömyyspäivärahaa Suomen kassasta ilman neljän viikon työskentelyjaksoa, jos palatessaan siirtää jäsenyytensä 8 viikon kuluessa suomalaiseen kassaan ja on Tanskassa työskennellessään ollut tanskalaisen kassan vakuutettuna jäsenenä. Sen lisäksi tulee täyttää tietysti muut päivärahan saamisen ehdot.

Työskentely ei lähetettynä työntekijänä muussa EU/ETA-maassa ja kassan jäsenyys
Henkilö voi muuttaa työskentelemään myös muuhun EU/ETA-maahan, esimerkiksi Ranskaan, Belgiaan tai Englantiin, sen maan työnantajan palvelukseen. Henkilön on vakuutettu siinä maassa missä työskentelee ja tulee työskentelyn perusteella vakuutetuksi.

Suomen kassaan ei tällöin makseta vakuutusmaksuja, vaan kassalle ilmoitetaan kirjallisesti ulkomaille muutosta, kassasta eroamisesta ja työn aloittamisesta toisessa EU/ETA-maassa.      

Toisessa EU/ETA-maassa tehdyn työn lukeminen työssäoloehtoon Suomessa
Toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä kertyneet vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan tietyin edellytyksin lukea hyväksi suomalaisessa työttömyyskassassa.

Vakuutus- ja työskentelykausien ilmoittamiseen käytetään esitettäviä dokumentteja ja SED-asiakirjoja. Toimivaltainen valtio pyytää työskentelyvaltiolta tiedot vakuutus- ja työskentelykausista.
 
Kassa ei tarvitse edellä mainittuja asiakirjoja esimerkiksi silloin, jos Suomeen palatessa menee työssäoloehdon täyttävään työhön ja jää vasta sitten työttömäksi (tällöin työssäoloehto täyttyy Suomessa tehdystä työstä).
 
Paluu Suomeen ja neljän viikon työskentelyedellytys työssäoloehdon täyttävässä työssä 
Paluutilanteessa on aina uudelleen haettava Suomen työttömyyskassan jäsenyyttä välittömästi, vaikka olisi työtön. Työssäolo toisessa valtiossa voidaan lukea työssäoloehtoon kuitenkin vasta sen jälkeen, kun on työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä vähintään neljä viikkoa, ellei ole kysymys edellä tarkoitetusta Pohjoismaisen sopimuksen mukaisesta paluumuuttajasta, johon voidaan soveltaa mainittua viiden vuoden sääntöä.
 
EU/ETA-maassa ja Sveitsissä työskentelyn vaikutuksia ja kolmen kuukauden työnhakua sääntelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 883/2004. Kyseisestä asetuksesta ja pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta seuraa sääntöjä, joiden mukaan palkansaajien on helpompi siirtyä työskentelemään ja vakuutusjärjestelmästä maasta toiseen.

Pääsääntönä maasta toiseen siirryttäessä on, että noudatetaan työskentelymaan lakeja ja ollaan työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piirissä. Poikkeuksia esiintyy mm. silloin, kun henkilö työskentelee ns. lähetettynä työntekijänä tai merimiehenä.

Seuraavassa on käsitelty lyhyesti työskentelyä, työnhakua, työttömyysturvaa ja kassan jäsenyyttä koskevia asioita vain kassan ja EU/ ETA-maiden osalta, ei ns. kolmannen maan osalta.       

U2-todistuksella työnhaussa EU/ETA-maassa
EU-asetus 883/2004 antaa työttömälle henkilölle tietyin edellytyksin lähteä toiseen EU/ETA-maahan enintään kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun U2-todistuksen turvin. Todistuksen kirjoittaa kassa.

Todistusta ei voida kirjoittaa lomautetulle, eikä henkilölle, jolla on ns. rangaistuskarenssi. Todistus on pyydettävä kassalta hyvissä ajoin, vähintään 2-3 viikkoa ennen työnhakumatkalle lähtemistä. Ennen työnhakuun lähtemistä tulee olla kokonaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa vähintään neljä viikkoa.

Henkilö voi toisesta EU/ETA-maassa työnhakijana rekisteröitynä olleessaan saada kotimaan päivärahan tasoista päivärahaa työnhakumatkansa ajan, jos päivärahaan on muutoin oikeus. Kohdemaassa pitää rekisteröityä työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa. EU/ETA-maassa maksetut päivärahapäivät kerryttävät 500 päivän enimmäismäärän laskuria suomalaisessa työttömyyskassassa. 

Jos ei palaa ja ilmoittaudu Suomessa kolmen kuukauden määräajan kuluessa työttömäksi työnhakijaksi, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa, ennen kuin on ollut Suomessa työssä tai työvoimaviranomaisten osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa. Merkitystä ei ole yleisesti sillä syyllä, miksi määräajan ylitys on tapahtunut. 

Toisessa EU/ETA-maassa tehty työ ja kassan jäsenyys

Työmarkkinoilta poissaolo ulkomailla ilman hyväksyttävää syytä
Ulkomailla oleskelua ilman laissa tarkoitettua hyväksyttävää syytä (esimerkiksi työkyvyttömyys, päätoiminen opiskelu, alle 3-vuotiaiden lasten hoito) arvioidaan samoilla kriteereillä kuin kotimaassa tapahtunutta vastaavaa menettelyä.

Esimerkiksi puolison mukana oleminen ulkomailla ei ole lain tarkoittama hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta.

Kun poissaolo työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä on kestänyt yli kuusi kuukautta, ei työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa, ennen kuin henkilö on poissaolon jälkeen täyttänyt uudelleen työssäoloehdon.

Työttömyysturva on aina henkilökohtainen, eikä se ”seuraa” esimerkiksi puolison työttömyysturvaa.